Oppimistehtävä nro cuatro

Sosiaalisen median toteutuksen rakentaminen, esittely ja arviointi

Teimme Miljan kanssa facebookkiin muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmän, jonka Milja tällä videolla esittelee:

 

Tehtävänämme oli tutustua myös muiden some -toteutuksiin ja minä tutustuin Minjan toteutukseen, joka oli selkeä ja erittäin hyödyllinen ryhmä aloittaville opiskelijoille, mutta joka toimii myös myöhemmässä vaiheessa opiskelua. Facebookryhmän kautta ryhmäytyminenkin voi helpottua ja nopeutua, kun kanssaopiskelijat ovat helposti tavoitettavissa. Kynnys pyytää apua ryhmässä on varmasti matala ja monesti jos ei ole varma vaikka jonkun kurssin tehtävän suoritustavasta, voi ryhmästä kysyä muilta neuvoa. Itse kuulun tällaiseen ryhmään ja voin kertoa omasta kokemuksestani, että suuri hyöty on ryhmään kuulumisesta ollut!

Tämän kurssin myötä asenteeni some -työvälineiden hyödyntämiseen työssäni on parantunut. Erityisesti erilaisten vertaistukiryhmien luominen esim. facebookkiin, jossa ylläpitäjä "valvoo" keskustelua, voisi olla hyödyksi monien eri asiakasryhmien kanssa. Rajoittavia tekijöitä on tietoturvallisuus ja salassapitovelvollisuus.

Oppimistehtävä nro tres

Somen hyödyntämisen mahdollisuudet

Tehtävänämme oli suunnitella sosiaalista mediaa hyödyntävä kokonaisuus työyhteisön, harrastetoiminnan tai opiskelukäyttöön. Valitsimme kohderyhmäksemme muistisairaiden omaiset, joille suunnittelimme vertaistukiryhmän Facebookiin. Tässäpä tiivistävä mindmap muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmästä:

Ensimmäiseksi alkoi mietityttämään, miten turvata muistisairaan yksityisyys. Voiko omainen käydä kirjoittamassa suljettuun ryhmään esimerkiksi muistisairaasta puolisostaan ilman tämän lupaa? Tuleeko tässä laki vastaan vai onko tämä eettinen kysymys? Ryhmässä voitaisiin tietysti painottaa sitä, että henkilökohtaisten asioiden jakaminen on sallittua, mutta nimien mainitseminen ryhmässä ja asioista puhuminen ryhmän ulkopuolella ei olisi suotavaa. 

Myös se, miten ryhmäläiset valittaisiin tai miten he hakeutuisivat ryhmään kuumensi mietintämyssyä. Jos ryhmä olisi ollut salattu, silloin ryhmään haluavat eivät olisi itse voineet siihen pyrkiä, mikä olisi ollut hankalaa, koska tällöin ryhmän ylläpitäjän olisi pitänyt etsiä Facebookista oikeat ryhmään pyrkijät. Ryhmää mainostettaisiin esim. muistiyhdistyksessä ja heidän nettisivuillaan, missä voisi olla myös ohjeet, kuinka ryhmään on mahdollista liittyä. Siksi päätimmekin, että ryhmän tulisi olla suljettu, jolloin ulkopuoliset eivät näkisi, mitä toiset sinne kirjoittavat. Omaiset voisivat myös itse pyrkiä ryhmään ja ryhmän ylläpitäjä hyväksyttäisi ryhmään pyrkijät esimerkiksi varmistamalla, mitä kautta he ovat ryhmään tulossa ja mitä he ryhmältä toivovat saavansa. Ylläpitäjänä olisi hyvä olla joku henkilö, jolla on kokemusta työskentelystä muistisairaiden parissa.

Ryhmä mahdollistaisi vertaistuen tarjoamisen ja sen vastaanottamisen ympäri Suomea, jossa suuret etäisyydet voivat vaikeuttaa vertaisryhmiin osallistumista "fyysisesti". Tavoitteena olisi jakaa ryhmässä jo hyväksi todettuja toimintamalleja ja vinkkejä muistisairaan hoidossa. Jokaisella ryhmäläisellä olisi mahdollisuus kertoa omakohtaisista kokemuksistaan niin halutessaan, ryhmään kuuluminen ei kuitenkaan vaatisi keskusteluihin osallistumista. Yhteisten tapahtumien ja kokoontumisien suunnittelu ja järjestäminen toisi ryhmäläisiä lähemmäksi toisiaan ja tällaiset tapahtumat toisivat virkistystä ja helpotusta omaisten ja muistisairaiden arkeen, joka voi olla välillä hyvinkin raskasta.