perjantai 26. kesäkuuta 2015

Oppimistehtävä nro dos

Tietosuojakysymykset

Meitä pyydettiin pohtimaan blogissamme millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käyttävän henkilön pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta. Somessa (niin kuin myös työelämässä) tulee osata erottaa työminä ja yksityisminä. Kannattaako esim. Facebookissa profiilin olla julkinen, tai jos hyväksyt esimiehesi kaveripyynnön, rajaatko tilapäivittelyjä vai julkaisetko kaiken mahdollisen mikä on takalistoa esim. siellä töissä kutittanut. Tässä linkkiä aiheeseen liittyen: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/somekin_on_sielun_peili#comments_start. Artikkelin on kirjoittanut psykologi Tuija Matikka ja hän kertoo, kuinka suhteesi sosiaaliseen mediaan heijastaa persoonallisuuttasi. 

Meitä pyydettiin pohtimaan millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita? Mikäli henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta ei huolehdita, voi joku tehdä identiteettivarkauden (mikä ei ilmeisesti ole vielä Suomessa kriminalisoitu). Erittäin tärkeää omassa työssäni on pitää huolta asiakkaan yksityisyydestä ja pitää kiinni omasta vaitiolovelvollisuudesta. Siksi onkin hankala nähdä sosiaalisia verkkotyökaluja käytettävän esim. asiakkaan asioista sopimiseen / tiedottamiseen tms.
Löysin mielenkiintoisen artikkelin, jossa sivutaan erästä sosiaalisen median sivustoa, jossa julkaistaan esim. seksuaali- ja väkivaltarikollisten nimiä. Ihmiset voivat ajatella, että nimien julki tuominen on hyödyllistä, koska se auttaa muita kansalaisia olemaan varuillaan tämän henkilön lähettyvillä. Asialla on myös negatiiviset puolensa - nimittäin rikoksen tekijän julki tuominen yleensä paljastaa myös rikoksen uhrin, mikä voi vahingoittaa tätä lisää henkisesti. Tässä linkkiä http://www.hs.fi/kotimaa/a1434421537303.

Digitaalinen identiteetti

Digitaalinen identiteettihän tarkoittaa sitä tietoa, mitä sinusta on löydettävissä internetissä. Googlettamalla itseni löysin vain gmailin profiilikuvan itsestäni sekä lukion vuosikertomuksessa stipenditiedot ja ylioppilaaksi valmistumisen tiedot ja jonkun ryhmälistan. Pyynnön Google -tietojen poistamiseen on mahdollista tehdä osoitteessa https://support.google.com/legal/contact/lr_eudpa?product=websearch&hl=fi. Profiilikuva on helppo poistaa menemällä gmailiin ja näpyttämällä se sieltä veks tai vaihtoehtoisesti poistaa koko tili. Kaikestahan mitä nettiin laitan jälki jää ja kaiken saa kaiveltua esiin, mikäli kiinnostusta riittää. Faktatietoahan nuo ovat eivätkä mitään salaisuuksia, joten sallittakoon niiden siellä olla. Muistan klikanneeni opintojeni alkuvaiheessa jonkin täpän, joka sallii nimeni julkaistavan oamkin verkkosivuilla mikäli valmistun. Esim. näin pystyn pienesti vaikuttamaan siihen, mitä tietoja minusta julkaisee joku muu kuin minä.

Julkisuuden henkilöillä yksityisyys (verkossakin) on hankalampi saavuttaa ja osa ei haluakkaan sitä saavuttaa, sillä someaktiivisuus voi tuoda lisää näkyvyyttä ja näin ollen poikia lisää työtarjouksia, asiakkaita, kannattajia, faneja jne. Tietojen ja kuvien manipuloiminen voi hyödyttää henkilöä ja hänen identiteettiään jonkin aikaa, mutta usein vilpistä jää kiinni, mikä taas voi muokata henkilön maineen huonommaksi, kuin mitä se lähtökohtaisesti oli. Itse koen, ettei esim. poliitikkojen PIDÄ jakaa tietojaan (ainakaan yksityiselämästään) somessa. Jokaisella tulisi olla oikeus päättää somettaako vai ei, oli sitten julkisuuden henkilö tai tavallinen pulliainen.

Sosiaalisen median käytön pelisäännöt työyhteisössä vaihtelevat. Tämän linkin takaa löytyy pohdintaa siitä, miten sosiaalisen median käyttöön työpaikalla voisi suhtautua http://www.markkinointia.fi/pr-20/sosiaalinen-media-ja-tyo.html. Kesätyöpaikassani Facebookin käyttö työkoneella on kielletty juuri tietoturvasyistä ja ymmärrän sen täysin. Mielestäni olisikin tärkeää, että yhteiset pelisäännöt somen käytöstä työajalla / -koneella / -puhelimella tehtäisiin selväksi koko työyhteisössä.


Muita linkkejä: 
 http://www.somestudio.fi/

1 kommentti:

  1. Tärkeää pohdintaa rikollisten nimien julkistamisesta. Usein ei tule ajatelleeksi, että nimien julkaisematta jättämisellä on jokin tarkoitus, vaikkapa se, ettei vastapuolta voida yhdistää asiaan. Voihan olla, että listoja koostavat myös yksittäiset ihmiset, eikä listojen tietojen oikeellisuutta voi välttämättä varmistaa. Ihmisten oikeustaju ei aina riitä ymmärtämään, miksi jokin asia jätetään julkistamatta tai miksi jokin asia saa suuren huomion. Omalta osaltamme voimme parantaa medialukutaitoamme. Olen joskus sanonut opiskelijoille, että ennen kriittisiä kommentteja kannattaa käydä lenkillä ja katsoa kommentti uudelleen lenkin jälkeen. Jos vieläkin tuntuu siltä, että kommentti kannattaa laittaa, uusi lenkki vielä kerran ja vasta kolmannella kerralla, jos siltä tuntuu, lähettää kritiikki "eetteriin".

    VastaaPoista